Lapin maakuntaportaali

Metsästyslain mukaiset riistanhoitoyhdistyksen tehtävät:

63 §. Riistanhoitoyhdistys.
Riistanhoitoyhdistyksen tehtävänä on:
1) suorittaa metsästystä ja riistanhoitoa koskevaa koulutusta ja neuvontaa;
2) edistää riistanhoitoa;
3) suorittaa metsästyksen valvontaa; sekä
4) suorittaa muut sille säädetyt tai maa- ja metsätalousministeriön tai riistanhoitopiirin määräämät tehtävät. Riistanhoitoyhdistyksen toiminta-alue on kunnan alue. Maa- ja metsätalousministeriö voi määrätä yhdistyksen toiminta-alueen kunnallisesta jaotuksesta poikkeavaksi, jos tämä on paikkakunnan olojen vuoksi tarkoituksenmukaista. Riistanhoitoyhdistys on riistanhoitopiirin valvonnan ja ohjauksen alainen. Riistanhoitoyhdistyksellä voi olla metsästyksen valvontaa varten metsästyksenvartijoita, joiden on ennen tehtäväänsä ryhtymistä allekirjoitettava vakuutus, josta säädetään asetuksella. Ks. MetsästysA 44 §, Ma 702.

64 §. Riistanhoitoyhdistyksen jäsenyys.
Jollei riistanhoitomaksun suorittanut henkilö muuta ilmoita, hänet katsotaan sen riistanhoitoyhdistyksen jäseneksi, jonka toiminta-alueeseen kuuluvassa kunnassa hänellä on kotipaikka. Riistanhoitomaksun suorittanut henkilö voi myös liittyä jäseneksi sellaiseen riistanhoitoyhdistykseen, jonka toiminta-alueella hänellä on metsästysoikeus tai vähintään vuodeksi kirjallinen lupa metsästyksen harjoittamiseen. Henkilö voi samanaikaisesti olla vain yhden riistanhoitoyhdistyksen jäsen tai olla kuulumatta lainkaan riistanhoitoyhdistykseen. Riistanhoitoyhdistyksen jäsenyys lakkaa, jos riistahoitomaksua ei suoriteta, jos henkilö määrätään metsästyskieltoon tai jos henkilö ei täytä 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä.

65 §. Riistanhoitoyhdistyksen kokous.
Riistanhoitoyhdistyksen päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Kokouksessa kullakin jäsenellä on yksi ääni. Jäsen voi valtuuttaa toisen jäsenen edustamaan itseään kokouksessa. Kukaan ei saa kuitenkaan edustaa useampaa kuin viittä poissa olevaa jäsentä. Kokous valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Riistanhoitoyhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään yksi kymmenesosa yhdistyksen jäsenistä ilmoittamaansa asiaa varten hallitukselta sitä kirjallisesti pyytää.

66 §. Riistanhoitoyhdistyksen hallitus ja toiminnanohjaaja.
Riistanhoitoyhdistyksen hallituksen tehtävänä on yhdistyksen kokouksen päätösten valmistelu ja täytäntöönpano sekä yhdistyksen käytännön asioiden hoitaminen. Hallitus käyttää yhdistyksen puhevaltaa tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa sekä edustaa muutoinkin yhdistystä. Riistanhoitoyhdistyksen kokous valitsee hallituksen, johon kuuluu enintään seitsemän jäsentä. Edellä 8 §:ssä tarkoitetuilla alueilla hallitukseen kuuluu lisäksi metsähallituksen määräämä jäsen. Hallituksen puheenjohtajan valitsee riistanhoitoyhdistyksen kokous. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Jos hallituksen jäsen eroaa tai estyy pysyvästi tehtäväänsä hoitamasta, hänen tilalleen valitaan uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Hallitus on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä. Riistanhoitoyhdistyksellä on toiminnanohjaaja, jonka ottaa ja erottaa hallitus.

67 §. Päätöksentekojärjestys.
Edellä 58, 59, 61, 62, 65 ja 66 §:ssä tarkoitetun kokouksen päätökseksi tulee mielipide, joka on saanut yli puolet annetuista äänistä. Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan ratkaisee äänestyksen tuloksen puheenjohtajan mielipide, paitsi vaalissa arpa.

68 §. Ohjesääntö.
Metsästäjäin keskusjärjestöä, riistanhoitopiirejä ja riistanhoitoyhdistyksiä varten laaditaan ohjesääntö, johon otetaan tarkemmat määräykset: 1) toimielimistä, näiden tehtävistä ja toiminnan järjestämisestä; 2) varojen hoidosta ja tilien ja hallinnon tarkastamisesta; sekä 3) muista asioiden hoitoa ja toiminnan järjestämistä koskevista seikoista. Ohjesäännön valmistelee Metsästäjäin keskusjärjestö ja vahvistaa maa- ja metsätalousministeriö.

69 §. Yhteisössä käytettävä kieli.
Metsästäjäin keskusjärjestössä, riistanhoitopiireissä ja riistanhoitoyhdistyksissä käytettävästä kielestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kielilaissa (148/22) valtion viranomaisista säädetään.